Visio: Suomi-Viro kauppasuhteet vuonna 2117

Suomen etelärannikon ja Viron pohjoisrannikon asukkaiden välillä käytiin ns. seprakauppaa yli 700 vuoden ajan. Kalaa Suomesta ja vastikkeeksi viljaa Virosta. Perinne elää edelleen vuosittaisten Sepramarkkinoiden kautta. 

Vuonna 2117 Suomi-Viron talousalue, FinEst Bay Area, on luonnollinen osa Aasiasta Eurooppaan kulkevaa silkkitietä. Yhteistyö on vilkasta koko Itämeren alueella. Suomi ja Viro on kytketty toisiinsa sekä virtuaalisesti että fyysisesti. Tunneleissa on pariinkin kertaan vaihtunut eri kuljetusmuodot, Talsingin lentokentän Helsinki-Vantaan ja Tallinnan Lennart Meri -terminaalien väliin suunnitellaan vieläkin parempaa ratkaisua.

Suomenlahdella seilaavat itseohjautuvat konttilaivat, risteilyaluksia käytetään sekä  matkustukseen että toimistohotelleina. Suomen ja Viron välisen liikenteen vuosittainen volyymi on 34 miljoona matkaa, niistä puolet ovat kaukomailta tulleiden tekemiä. 

Molemmissa maissa juhlitaan toistensa itsenäisyyspäivää kansallisena vapaapäivänä.
Tallinnan ja Helsingin kaupunginjohtajien avuksi on yhteinen valtuusto, jonka puheenjohtajan titteli on Talsinkin kuvernööri.

Suomella ja Virolla on omat hallitukset, virkamieskunnalla on tiivis yhteistyö 99 vuotta sitten perustetun FinEst ThinkTankin kanssa. Ajatuspajassa ollaan ajan hermolla: yritysmaailman konkarit, nuoret, kulttuurialan toimijat ja kansalaisyhteiskunnan edustajat luovat uutta, keksitään rajoja rikkovia ratkaisuja; haaste on mahdollisuus. Alue on maailman paras ja näkyvin paikka innovointiin, kehittämiseen ja testaukseen. 

Miten tämä tapahtui? 

Suomi 100 ja Viro 100 juhlavuoden, ”Viro-Suomi 200” ja Viron EU-puheenjohtajuuskauden jälkeen molemmilla mailla oli riittävästi itseluottamusta ja tahtotilaa arvioida veljeskansojen taloudellisia suhteita ja yhteistyön todellista tarkoitusta. Todettiin, että menestys perustuu suurelta osin yhteistyöverkostoihin, niin virallisiin kuin alueen yritysten välille syntyneisiin epävirallisiin yhteyksiin. Yritysjohtajat, jotka siis olivat toistensa kilpailijoita, alkoivat jakaa tietoa, ongelmanratkaisumenetelmiä . Kehitys johti henkilökohtaisten suhteiden ja verkostojen merkityksen kasvuun. Olennnaiseksi havaittiin ideoiden ja uudistuksien vapaa liikkuminen; verkostot ovat osittain toisiinsa limittyneitä. Yhteistyön merkitys kirkastuu, kun muistamme, että hyvinvointi saavutetaan avoimuuden, keskinäisen luottamuksen ja toistemme tukemisen avulla. Yhdessä. 

Valdar Liive toimi vuosina 2004-2015 Viron elinkeinoelämän kehittämissäätiön Enterprise Estonian edustajana Suomessa. Hän on yksi kaksoiskaupunki Talsingin puolestapuhujista. Liive vaikuttaa Suomalais-Eestiläisen Kauppayhdistyksen hallituksessa. Vuonna 2010 Liive sai Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkin. 

---