<![CDATA[100 visiota - 100 visiota tulevaisuuden Suomesta]]>Wed, 27 Dec 2017 12:58:46 +0300Weebly<![CDATA[Digituumasta toimeen – valmistavan teollisuuden uuden tulemisen eväät]]>Mon, 11 Dec 2017 09:37:19 GMThttp://100visiota.fi/100-visiota-tulevaisuuden-suomesta/digituumasta-toimeen-valmistavan-teollisuuden-uuden-tulemisen-evaatArki digitalisoituu ja valmistavan teollisuuden haasteena tulevaisuudessa on löytää työntekijöitä, ylimmästä johdosta aina ”täpinätason” tehtävin, jotka hallitsevat uudet tekemisen tavat ja ymmärtävät liiketoiminnan murroksen. Perinteisesti teollisuudessa, niin insinööreillä kuin asentajilla, on tekniikka vahvasti hallussa, mutta nyt on muutettava tottumuksia.

Tähän haasteeseen pystytään vastaamaan vain uudenlaisella yhteistyöllä, jossa perinteiset yritys– oppilaitos–tutkimus–kehittäjä -raja-aidat ylitetään. Tämä ei tarkoita, etteikö yhä vielä siiloutunutta yhteistyötäkin tarvita. Tutuissa porukoissa valmiin yhteisen kielen, tavoitteiden ja osaamisen myötä päästään nopeasti konkreettisiin tuloksiin. Entistä tärkeämpää on samaan aikaan kuitenkin luoda yhteyksiä näiden siilojen välillä. Nyt kun yrityksissä on vihdoinkin herätty elinikäisen jatkuvan ketterän kehittämisen ja oppimisen haasteisiin, tutkimuksella ja oppimisen ammattilaisilla onkin loistomahdollisuus tulla ja tarjota toimintamalleja, oppimissisältöjä ja -ympäristöjä tähän kysyntään.

Haaste on iso ja kellään ei ole varaa jäädä poteroihin pitämään kiinni vain entisestä. Samaan aikaan kannattaa muistaa, että muutos ottaa aikansa.  Käsillä oleva Digimurros vaikuttaa melkoisesti tapoihin, tottumuksiin ja vaatii aivan uudenlaista asennetta työhön ja elämään. Entistä tärkeämpää on ymmärtää ja hallita muun muassa seuraavia arjen ”ilmiöitä”:

Dialogi: Keskusteluissa jonkinmoisena ”sivistyneen” vuorovaikutuksen mallina dialogi on tunnustettu jo pitkään. Mutta voisiko ajattelumallia soveltaa myös työhön ja tekemisiin. Sen sijaan että kilpailemme keskenämme, voisimmekin huomioida paremmin toinen toisemme. 

Luottamus: Eräs kokenut myyntimies valisti joskus viisaasti, että ”myynti on luottamuksen rakentamista”. Yhtä luontevasti tuon opin voi sovittaa yhteistyöhön, opettamiseen, viestintään ja vaikuttamiseen – lähes mille tahansa elämän alueelle. 

Kokeilut ja ketteryys: Tulevaisuuden ideaalimaailmassa toivottavasti sekä palvelustaan maksava asiakas, että tuota palvelua tarjoava toimittaja hyväksyy paremmin epätäydellisyyden ja antaa tilaa virheistä oppimiselle. Lisääntyvän työn ilon kautta myös kuin huomaamatta työhyvinvointimme lisääntyy.
 
Usein ajatellaan, että työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää pitää työ ja vapaa-aika erillään toisistaan. Työn uusilon kautta toivottavasti tulevaisuudessa on mahdollista mielekkäällä tavalla lähentää näitä elämänalueita. Liekö jotain uutta tai sitten vain paluuta aikaan ennen teollistumisen luomaa tarkasti erilleen rajattua työ, huvi, kehittäminen ja oppiminen -aikakäsitystä. 

Tulevaisuudessa valmistava teollisuus hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia dialogia ja luottamusta rakentaen tuottaessaan hyödykkeitä asiakaskunnalleen.  Toiminta hyödyntää ketterästi kokeillen eri toimialojen toimivia ratkaisuja dialogissa asiakkaan kanssa. Aikakäsitys oppimisen, työn ja vapaa-ajan välillä on nykyistä joustavampaa. Picture



Kirjoittaja, Timo Rainio, Yritysten,
oppilaitosten sekä tutkimus-
ja kehittäjäorganisaatioiden yhteistyötä
edistävä välivouhkaaja
Tampereelta Hermia Groupista /
Uudelta Tehtaalta

]]>
<![CDATA[Osallisuudesta ja työstä merkitystä ihmiselle]]>Wed, 06 Dec 2017 06:21:03 GMThttp://100visiota.fi/100-visiota-tulevaisuuden-suomesta/osallisuudesta-ja-tyosta-merkitysta-ihmiselleSuomi elää historiansa suurinta yhteiskuntarakenteen murrosta. Sitä leimaavat mm. korkea teknologia sekä ihmisten kasvava palvelutarve. Voimakkaissa murrostilanteissa vain vanhoista rakenteista ja perinteisestä ajattelusta irti päästäminen mahdollistaa uuden, elinvoimaisen kulttuurin luomisen. 

100 vuotta sitten Vera Hjelt niminen opettajatar tutustui Tanskassa raajarikkoisten lasten ja nuorten koulutukseen. Hän näki, että vamma ei estänyt hankkimasta koulutusta, eikä menemästä elämässä eteenpäin. Hjelt toi raajarikkoisten koulutuksen Suomeen.

1940 Suomessa elettiin aikaa, jolloin halutuin työvoima, liian suuri joukko nuoria miehiä oli jäänyt sodan jalkoihin. Invalidisäätiö aloitti rintamalta hengissä selvinneiden sotainvalidien korjaamisen, kuntoutuksen ja kouluttamisen. Jälleen otettiin askel kohti uutta. Tukea tarvitsevat nuoret miehet koulutettiin uuteen ammattiin ja osallistettiin yhteiskuntamme jälleenrakentamiseen ja kehittämiseen.

Suomen juhliessa 100-vuotista taivaltaan, Invalidisäätiö on toteuttanut perustehtäväänsä - erityistä tukea tarvitsevien ihmisten kuntoutusta ja koulutusta 77 vuotta. Tehtävämme yhteiskunnallisena kuntoutus- ja koulutusorganisaationa ei ole tuona aikana merkittävästi muuttunut. Sen sijaan yhteiskunta ympärillämme on, samoin kuin erityistä tukea tarvitsevat kohderyhmät. Me osaamme perustehtävämme osa-alueet erinomaisesti, mutta emme pärjää yksin tämän päivän verkostoyhteiskunnassa. 

Tulevien vuosikymmenien aikana vastaamme yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin yhdessä oppilaidemme, asiakkaidemme, kumppaniemme ja verkostojemme kanssa. Me uskomme, että jokainen Suomessa asuva ihminen saa työstä ja yhteiskunnallisesta osallisuudesta merkitystä elämäänsä – myös vuonna 2117. 

Se edellyttää kuitenkin jokaiselta meiltä rohkeita uusia avauksia ja tekemisen meininkiä. Vain uusiutumalla pystymme vaikuttamaan yhteiskunnan kehittymiseen ja rakentamaan Suomesta entistä paremman paikan meille kaikille. 

Uskomme, että vuonna 2117 jokaisen Suomessa asuvan ihmisen panos yhteiskunnalle on yhtä arvokas. Olipa kyse yhdestä viikkotyötunnista, maailmaa mullistavan innovaation keksimisestä tai tajunnan räjäyttävän taideteoksen luomisesta.

Haluamme kaikki suomalaiset mukaan luomaan osallisuudesta ja työstä merkitystä ihmisille, myös kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Uskallatko ottaa haasteen vastaan?
Picture










​Kirjoittaja Leena Hallamaa 
on asiakkuusjohtaja
Invalidisäätiössä.

]]>
<![CDATA[Kestävää hyvinvointia kiertotaloudesta]]>Tue, 05 Dec 2017 05:51:28 GMThttp://100visiota.fi/100-visiota-tulevaisuuden-suomesta/kestavaa-hyvinvointia-kiertotaloudestaVuonna 2117 kiertotalous on arkipäivää, ja kuluttajien arkea helpottavat entistä paremmat palvelut. Suomessa on tapahtunut yhteiskuntaa läpileikkaava systeeminen muutos kiertotalouteen, jonka ansiosta on saavutettu kestävämpi hyvinvointi. Kestävä talousmalli mahdollistaa kestävän hyvinvoinnin, joka huomioi sekä ympäristön että ihmiset. 

Kuluttajan arki on helpottunut merkittävästi, kun digitaaliset alustat, palvelumallit ja automatisoitu logistiikka mahdollistavat kuluttajille kokonaisvaltaisia sekä joustavia palveluita. Muuttuviin tarpeisiin mukautuvat kuluttajapalvelut ovat korvanneet omistamisen. Palveluiden käyttämiseen siirtyminen on vähentänyt kuluttajien taloudellisia riskejä, tarjonnut laadukkaampia ratkaisuja sekä tuonut joustavuutta ja helppoutta arkeen. Tulevaisuudessa ruoka, liikenne sekä asuminen ostetaan palveluina, jotka tuotetaan suoraan kotiovelle älykkäiden mallien kautta. Jääkaappi täyttää itsensä automaattisesti kuluttajien määrittelemien toiveiden mukaan, samalla asumismukavuus on noussut ja energiakustannukset laskeneet älykkäiden palveluiden kautta. Yksilöllinen vaatetyyli sekä asunnon sisustus mukautuvat kätevästi elämäntilanteen ja tarpeiden mukaan.

Kuinka muutos oikein tapahtui? Suomen täyttäessä 100 vuotta muutos kohti kiertotaloutta oli jo saatettu vauhtiin. Sitran johtaessa yhteiskunnan tasolla tapahtuvaa keskustelua, yritykset, organisaatiot ja tutkimuslaitokset kehittivät yhdessä innovatiivisia ratkaisuja kiertotalouteen. Tärkeää oli sektoreiden yhteistyö: edelläkävijäyritykset - ja organisaatiot, päättäjät sekä aktiiviset kuluttajat mahdollistivat yhdessä loikan, jossa teknologia oli tärkeässä roolissa. Yksi keskeisistä ajatuksista oli se, että tekemällä asia uudella tavalla voidaan tarjota ratkaisuja, joilla kaikki voivat voittaa. Uusia liiketoimintamalleja kehitettiin yhteistyössä yritysten ja kuluttaja-käyttäjien kanssa. Uusia toimintamalleja testattiin, ja niistä opittiin ketterästi. Havaittiin, että avain muutokseen löytyi tekemällä kestävistä ratkaisuista helppoja ja joustavia kuluttaja-käyttäjille. Uudet mallit eivät vaatineet suuria muutoksia kuluttajien arjen toimissa, vaan kuluttajan oli mahdollista pikkuhiljaa muokata omaa toimintaansa huomaten tämän myös itselle houkuttelevaksi. Suomen täyttäessä 200 vuotta kiertotaloudesta ei juurikaan enää puhuta. Kiertotaloudesta on vuosikymmenien saatossa tullut vallitseva malli, joka mahdollistaa kestävän hyvinvoinnin.  

Kirjoittajat, erikoistutkijat Maria Antikainen, AARRE-projektipäällikköHenna Sundqvist-Andberg​, Outi Kettunen ja Anna Aminoff. 

Maria, Henna, Outi ja Anna työskentelevät VTT:n Business, Innovation and Foresight –yksikössä. He tutkivat intohimoisesti kiertotaloutta erityisesti liiketoimintamallien, kuluttajaymmärryksen, ennakoinnin ja verkoston hallinnan näkökulmista.
]]>
<![CDATA[Vuonna 2117 Suomi on kilpailukykyinen järkevässä materiaalitaloudessa]]>Mon, 04 Dec 2017 07:32:02 GMThttp://100visiota.fi/100-visiota-tulevaisuuden-suomesta/vuonna-2117-suomi-on-kilpailukykyinen-jarkevassa-materiaalitaloudessaEnsin tuli biotalous, sitten kiertotalous, sitten biotalous- ja kiertotalous yhdistettiin, ja lopulta hoksattiin tuoda yhteen biotalous, kiertotalous, energia- ja ilmastoasiat. Näin syntyi järkevä materiaalitalous, joka nojaa luonnon kiertokulun periaatteisiin ja on tasapainossa maapallon kanssa. 

Aikaisemmin ajateltiin, että eri alueiden taloudet erikoistuivat omien vahvuuksiensa mukaisiksi sen perusteella, mitä tuotantopanoksia (luonnonvarat, työvoima, pääoma) niistä löytyi ja missä suhteessa. Talous kasvoi. Nämä vuosisatoja olemassa olleet markkinatalouden perusteet ovat ja pysyvät vielä 2100-luvullakin, mutta käsitys niistä on muuttunut digitalisaation, ilmastonmuutoksen sekä muiden globaalien ympäristöhaasteiden myötä. 

Digitalisaatio ja robotiikka ovat korvanneet entistä nopeammalla tahdilla ihmiset perinteisinä työntekijöinä. Vuonna 2117 työn tekeminen on edelleen toisten ongelmien ratkaisemista, mutta ongelmat vain ovat erilaisia – robotit hoitavat yksitoikkoiset ja raskaat työt, sen sijaan ihmisen läsnäolon tarve työllistää suhteessa enemmän kuin aikaisemmin. 

Vuonna 2117 Suomi on yksi maapallon vilja- ja puuainesaitoista. Ilmastonmuutos on muuttanut perinteisiä asetelmia luonnonvarojen osalta. Valtaosa maapallon ihmisistä asuu kaupungeissa, näin myös Suomessa. Viljelykelpoisilla maa-alueilla viljellään tehokkaasti paljon maa-alaa tarvitsevia viljelykasveja useissa eri kerroksissa. Sen sijaan nopean kierron, vähän kasvutilan kasvit, kasvavat lähellä asutusta – tunneleissa, seinillä, katoissa, ilmassa. Talousmetsistä hyödynnetään puut, kannot, varvut ja kaikki sivutuotteet; uudet luonnonmukaiset suojelumetsäalueet toimivat aiempaa laajemmin geenipankkeina ja hiilensitojina.

Pääoma on ainoa tuotantopanoksista, joka ei ole muuttunut vuosisadan aikana. Pääomalla on aina merkitystä – mitä investoidaan ja mihin. Pääoma on valtaa. Valta on olemassa, mutta vallan kahvasta pitelijä muuttuu. 

Tulevaisuuden järkevässä materiaalitaloudessa jätteen määrä on vähäisempää. Materiaalitaloudessa kaikki kierrätyskelpoinen aines kiertää joko tuotteina tai uusioraaka-aineina. Suljettujen kiertojen kautta ainekset kiertävät hallitusti. Digitaalisesti tiedetään, missä materiaalit ovat ja mikä on niiden kierto. Järkevässä materiaalitaloudessa ainoastaan hyödyntämiskelvottomat ainekset ovat jätteitä. Jätteitä ovat esimerkiksi vanhat komposiittimateriaalit sekä vaarallisia yhdisteitä sisältävät ainekset. 

Sen sijaan monet vuonna 2017 jätteiksi luokitellut materiaalit, kuten muovipakkaukset, laadukasta raaka-ainetta tarvitsevat tuottajat vievät käsistä. Materiaalit ovat helpommin kierrätettävissä ja jakamistalouden myötä tavaroiden omistajuus on muuttanut merkitystään. Myös vuoden 2117 markkinataloudessa kuluttaja on edelleen valtias ja asiakas on aina oikeassa. Picture
Kirjoittaja on
Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n
asiantuntija Anna Virolainen, MMM.
Virolaisen asiantuntijuusalueitaan ovat
​ EU:n ja kansallinen jäte- ja ympäristölainsäädännöt
sekä kiertotalous. Hän on työskennellyt vuodesta
2010 erilaisissa tehtävissä ympäristöpolitiikan
​saralla Suomessa ja Brysselissä. 

]]>
<![CDATA[”Äiti, oliko joskus muunkinlaista kuin vapaaehtoista työtä?”]]>Wed, 29 Nov 2017 16:28:44 GMThttp://100visiota.fi/100-visiota-tulevaisuuden-suomesta/aiti-oliko-joskus-muunkinlaista-kuin-vapaaehtoista-tyotaSadan vuoden kuluttua asumisen arki on mullistunut täysin – eikä kukaan kaipaa niitä aikoja, kun ikääntynyt väestö ”asutettiin” omiin koteihinsa. Monisukupolvinen, yhteisöllinen asuminen tarjoaa suurimmalle osalle ihmisistä oikean otteen elämään. Omaa rauhaa kaipaavat saavat vaikkapa vaellukselle mukaan huomaamattomasti auttavan robotin, joka samalla tuottaa dataa erilaisiin maailmanlaajuisiin ympäristön tilaa seuraaviin projekteihin. Pannukahvien keittäminen ei sentään kuulu robotin taitoihin, ellei käyttäjä erikseen niin koodaa.

Suomessa on nykyistä huomattavasti enemmän asukkaita, minkä seurauksena meillä on kukoistavia, hyvinvoivia kyliä. Erittäin monet kylät ovat päätyneet itsehallintoon, ja kyläidentiteetti on vahva. Kylämestarien liigan alkukarsintoihin osallistui tänä vuonna ennätysmäärä joukkueita. Paikallisdemokratian noususta kiitetään kylät itsenäiseen alkuun auttanutta kyläturvallisuusprojektia, jonka muistellaan alkaneet Kainuussa joskus 2010-luvun alkupuolella.

Toisaalta maailmanlaajuisesti väestönkasvu on tasaantunut ja ihmisten ja ympäristön hyvinvointi parantunut. Tässäkin suomalaisilla on näppinsä pelissä: yli sadan vuoden ajan Pohjolasta on putkahdellut malleja, jotka ovat tehneet ihmisten ja eläinten arjesta elämisen arvoista. Esimerkkeinä mainittakoon laajaan yhteistyöhön pohjaava huoltovarmuustyö, neuvola, ruokakeksinnöt nyhtökaurasta aurinkoleipään... Kaiken tämän taustalla on, että suomalaiset löysivät sata vuotta sitten vahvuutensa: elinikäisen oppimisen ilon, keskinäisen luottamuksen sekä vapaaehtoistyön ja auttamisen kulttuurin.

Tätä kirjoitettaessa Suomen 21. presidentti – kahdeksas tekoälyavusteinen sellainen – on juuri siirtymässä uusiin haasteisiin. Useiden edeltäjiensä tapaan hänen odotetaan jatkavan uraansa planeettojenvälisessä humanitääris-ympäristöllisessä työssä, joka pohjautuu aikaisempaan siviilikriisinhallinnan alaan. Ala on kokenut valtavan muutoksen, suurelta osin juuri suomalaisiin innovaatioihin pohjautuvien humanistis-tietoteknisten ratkaisujen ansiosta. Tässä työssä suomalaista asiantuntijuutta arvostetaan – toki naapurivaltakunnassa kerrotaan vitsiä, jossa konfliktin osapuolet luulivat paikalle saapuneen rauhanvälitysrobotin, mutta tasaisella äänellä puhunut ja hermostumatta argumentoinut välittäjä olikin ihan tavallinen suomalainen virkahenkilö. Picture






Erityisasiantuntija Mia Kunnaskarin
vastuualuetta SPEKissä on
kotitalouksien omatoimisen varautumisen
ja koulutuskonseptien edistäminen.

]]>
<![CDATA[Vuoden 2117 Suomessa voidaan hyvin]]>Mon, 27 Nov 2017 19:19:14 GMThttp://100visiota.fi/100-visiota-tulevaisuuden-suomesta/vuoden-2117-suomessa-voidaan-hyvinVuonna 2117 maailmassa on muutamia pikkuvaltioita sekä viisitoista suurta liittovaltiota kuten Euroopan Yhdysvallat. Suomi on autonominen osavaltio Euroopan Yhdysvalloissa, jonka päämiehenä toimii Euroopan presidentti. Suomea johtaa vaaleilla valittu Suomen kuvernööri, joka asuu Turussa. 

Suomessa toimii parlamentti, joka koostuu talous-, oikeus- ja kulttuuriosastoista. Suurimmat puolueet toimivat aatteilla ”luonto ensin”, “Eurooppa ensin” tai ”maailma ensin”. Suomen ja Eestin osavaltiot toimivat tiiviisti yhteistyössä. Euroopan puolustusta hoitaa euroarmeija. 

Suomen kahdeksasta miljoonasta asukkaasta noin kolmannes on kantasuomalaisia, toinen kolmannes maahan muuttaneita ja loput näiden väestöryhmien sekoitusta. Virallisia kieliä ovat suomi, englanti sekä ido (reformoitu esperanto). Merkittäviä vähemmistökieliä ovat ruotsi, espanja ja kiina. 

Ihmiset elävät yleensä 100-vuotiaiksi ja monet työskentelevät vielä 80 vuotiaina. On jopa 120-vuotiaita, joten vuonna 2117 on joitakin vanhuksia, jotka ovat syntyneet vuoden 2000 tienoilla. 

Kouluopetuksessa painotetaan luovuutta ja oppilaiden kokonaisvaltaista kasvua. Monissa kouluissa opetetaan mm. joogaa ja meditaatiota. Koulujen päättäjäisissä lauletaan uskontoneutraalia Suvilaulua kolmella virallisella kielellä.

Viidennes väestöstä kuuluu kristillisiin kirkkokuntiin ja saman verran kuuluu erilaisiin uususkontoihin ja panteistisiin yhteisöihin ja noin 10 % on buddhalaisia. Suomessa asuvista kaksi viidestä on uskonnottomia. Kantasuomalaisten keskuudessa on myös luonnonuskontojen, kuten Karhun kansan, kannattajia. Tieteen saavutukset muuttavat jatkuvasti ihmisten maailmankuvaa.

Ilmaston lämpeneminen pysähtyi, kun siirryttiin käyttämään aurinko- ja bioenergiaa, maalämpöä ja vihdoin myös fuusioenergiaa. Miltei kaikki jätteet hyödynnetään ja uusiokäytetään. 

Kulkuvälineiksi ovat tulleet ”ufoautot”, joilla voi sekä lentää että kulkea maanteillä. Monet ihmiset ovat siirtyneet maaseudulle, koska etätyöskentely on mahdollista ja ufoautoilla pääsee nopeasti keskuksiin. Päivittäinen työaika on lyhentynyt kuuteen tai neljään tuntiin.

On saatu yhteys toisten aurinkokuntien sivilisaatioihin ja todistettu, että lukuisilla planeetoilla maailmankaikkeudessa on elämää. Lisäksi Kuussa ja Marsissa on siirtokunnat, joiden hallintoa hoitaa Yhdistyneet Kansakunnat. Myös parapsykologisia ilmiöitä on todistettu tieteellisesti. 

Lääketieteessä teknologia yhdistyy luonnonmukaisiin hoitomuotoihin. DNA-analyysin avulla jokaiselle määritellään sopiva ruokavalio, jonka noudattaminen vähentää sairauksia. Noin puolet väestöstä on kasvissyöjiä tai vegaaneja, jotkut kasvis-ja-hyönteissyöjiä. Suomessa tuotettu ruoka on miltei kokonaan luomua.Terveellisten elämäntapojen ansiosta alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttö on vähentynyt sadassa vuodessa merkittävästi. 

Vuonna 2117 Suomen asukkaat ovat terveempiä ja onnellisempia kuin sata vuotta aikaisemmin.


Kirjoittaja,  buddhalainen munkki Taehye (Mikael Niinimäki), on koulutukseltaan filosofian maisteri, opiskellut mm. uskontotiedettä ja historiaa. Nykyisin hän toimii italialaisen Musangam-luostarin apottina sekä Suomen Bodhidharma ry:n henkisenä opettajana]]>
<![CDATA[Koulutuksesta ja  terveydenhuollosta Suomen kilpailuvaltit]]>Tue, 03 Oct 2017 15:28:28 GMThttp://100visiota.fi/100-visiota-tulevaisuuden-suomesta/koulutuksesta-ja-terveydenhuollosta-suomen-kilpailuvaltitSuomi päätti 100 vuotta sitten investoida koulutukseen. Päätös ei syntynyt nopeasti eikä yksimielisesti. Mutta onnemme on, että tämä menestyksemme kannalta keskeinen päätös aikansa kypsyttelemisen jälkeen syntyi. 

Koulutukseen panostaminen mahdollisti sen Suomen syntymisen, joka on sivistynyt ja ajatteleva, ja joka uskaltaa tarttua uusiin haasteisiin. Suomi on tunnettu innovaatioiden maana, joka on monesti mukana mullistavan muutoksen kärkijoukossa oli kyse sitten teknologiauudistuksista tai kiertotalouteen siirtymisestä.

Terveyspalveluiden uudistamisprosessi on tästä hyvä esimerkki. Suomessa päätettiin olla rajoittamatta uudistushanketta siihen, että rakennettaisiin uutta vanhan päälle. Pikemminkin lähdettiin ajattelemaan ja suunnittelemaan uudistusta sen kannalta, miltä koko terveyspalveluiden rakenne voisi näyttää, mikäli sitä katsotaan teknologian tarjoamien mahdollisuuksien näkökulmasta. Nähtiin, että eihän autokaan ollut uusi hevonen pyörillä. Näin mahdollistettiin uuden ja jopa vielä keksimättäkin olevan teknologian systemaattisen mukaan ottamisen palvelunsuunnitteluun ja -toteutukseen. 

Suomessa ryhdyttiin rakentamaan tarvittavaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa terveydenhuoltoon. Terveyskeskuksista suunniteltiin palvelupisteitä tukemaan ihmisen hyvinvointia, onnistumaan terveyden edistämisessä. Ei keskitytty pelkästään sairauden hoitoon. Yli 80% terveyspalveluista tapahtuu kotona, kun terveysteknologia otettiin täysmittaisesti käyttöön. Jatkuva terveydentilan seuranta ja diagnostiikka toimii mukana kulkevan laitteiston avulla, joka ottaa automaattisesti yhteyttä ammattihenkilökuntaan, mikäli poikkeuksia ilmenee. Nanorobotit korjaavat useimmat poikkeamat ennen kun ne ovat ehtineet aiheuttamaan vakavia sairauksia.

Lähestymistavan johdosta Suomessa on edetty pitkälle ei-tarttuvien tautien sairauksien ehkäisyssä. Elinikä-ennuste on Suomessa kasvanut reippaasti yli sadan vuoden. 

Sivistysvaltion rakentamisesta kattavan terveydenhuollon ja koulutusjärjestelmän varaan on tullut käsite, jota Suomi myy muihin maihin. Suomen malliin halutaan tutustua niin muista eurooppalaisista maista, kuin kauempaakin. Kuinka moni olisi esimerkiksi uskonut, että Kiinan terveydenhuollon järjestelmä on pitkälti rakennettu Suomen mallin mukaisesti. Picture




Kirjoittaja on
europarlamentaarikko
Sirpa Pietikäinen

]]>
<![CDATA[Yliopisto 100 vuoden kuluttua]]>Thu, 28 Sep 2017 15:31:41 GMThttp://100visiota.fi/100-visiota-tulevaisuuden-suomesta/yliopisto-100-vuoden-kuluttuaSata vuotta sitten, sääty-yhteiskunnan murtuessa yliopisto oli vielä harvojen ja valittujen, yleensä miesten koulutuspaikka. 

Nyky-yhteiskunnassa koulutuksen katsotaan kuuluvan varallisuudesta riippumatta lahjakkaimmille ja ahkerimmille nuorille, ja yhteiskunta pyrkii tukemaan tätä. Korkeakoulutettujen osuus vaihtelee ikäluokittain 40 ja 46% välillä.

Positiivinen kehitys ei ole itsestäänselvyys. Tulevaisuuden päättäjät voivat kääntää korkeakoulutuksen takaisin vanhoille raiteilleen. Yhtenä uhkana on Suomen taloudellisen kilpailukyvyn heikkeneminen. Yliopistoilta toivotaan uusia innovaatioita talouskasvun vauhdittajiksi.

Mitä tapahtuisi yhteiskunnassa, jossa geneetikot osaisivat parantaa geenimanipulaatioilla ihmisen tiedonomaksumis- ja oppimiskykyä? Aluksi tekniikka olisi kallista, ja vain harvoilla perheenlisäystä haluavilla olisi siihen varaa. Sijoitus kuitenkin kannattaisi, sillä poikkeuksellisen lahjakas lapsi pääsisi osaksi eliittiä, johon 1900-luvun alussa kuuluivat vain varakkaimmat ihmiset. 

Kansallisen kilpailukyvyn nimissä yhteiskunnan tukema korkeakoulutus kannattaisi suunnata näille poikkeusyksilöille. Kun heidän apunaan olisi vielä tekoäly, Suomen menestys tuntuisi päätöksentekijästä lähes varmalta.

Tilanne olisi kuitenkin kiusallinen vähemmän lahjakkaiden kansalaisten osalta. Tasa-arvo ja vapaus puhuttaisivat nuoria varmasti myös tulevaisuuden yhteiskunnassa. Tulevaisuuden viisas yhteiskunta kouluttaisi superlahjakkuuksien rinnalla myös tavallisempia ihmisiä. 

Yliopiston yhteiskunnan vakautta edistävänä rooli kasvaisi. Nuoria koulutettaisiin ymmärtämään erilaisuutta, estämään polarisaatiota, hahmottamaan ongelmia ja lopulta etsimään niihin kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja. Tulevaisuuden yliopistosta valmistuneet olisivatkin kyseenalaistajia ja innovaattoreita, jotka antaisivat sysäyksiä yhteiskunnan ja ammattien kehittämiseen. 

Tuntuu varmalta, että sadan vuoden kuluttua koneet ja tekoäly auttavat asiantuntijoita tehtävien ratkaisemisessa, mutta kokonaisuuksien hallitseminen ja ymmärtäminen, on tulevaisuudessakin ihmisen tehtävä. Laaja yleissivistys, ihmismielen ymmärtäminen, kyky tuottaa järkevää tekstiä ja lukea sitä on mahdotonta purkaa algoritmiksi. Syvällinen ja laaja-alainen ajattelu vaatii vielä sadan vuoden kuluttuakin korkeatasoista koulutusta. Näennäisen hidas, mutta laadukas tiedontuotanto pitää paikkansa pikaimpulssien maailmassa, kunhan koulutettujen joukko säilyy tarpeeksi suurena.
Kirjoittajat palvelupäällikkö, FT Maarit Haataja ja asiantuntija, FT Heidi Kinnunen työskentelevät Helsingin yliopistossa.
Kuvat: Linda Tammisto
]]>
<![CDATA[Seuraavat sata vuotta ovat työn alla]]>Mon, 18 Sep 2017 05:02:20 GMThttp://100visiota.fi/100-visiota-tulevaisuuden-suomesta/seuraavat-sata-vuotta-ovat-tyon-allaKun Suomi täyttää tänä vuonna 100-vuotta, on hyvä muistuttaa itseämme siitä, että työ on ollut suomalaisen identiteetin ja menestyksen ytimessä koko itsenäisyytemme ajan. Köyhästä agraariyhteiskunnasta on tullut sadassa vuodessa maailman kilpailukykyisimpiä valtioita ja myös kehittyneimpiä hyvinvointiyhteiskuntia. Tämä menestys on rakennettu työllä, jolle on Suomessa ollut ominaista vankka omistautuminen tehtävään työhön, asioiden loppuun vieminen, syvä perehtyminen omaan alaan ja osaamiseen sekä rehellisyys ja avoimuus kanssakäynnissä muiden kanssa.

Nykypäivänä suomalainen työelämä pärjää kansainvälisissä vertailuissa erinomaisesti. Vahvuuksiamme ovat mm. vahva osaamista ja oppimista arvostava kulttuurimme, matala hierarkia ja vakaa sekä turvallinen työympäristö. Viime vuosina olemme onnistuneet vähentämän työtapaturmia, sairauspoissaoloja ja pidentämään työuria.

Suomalaisesta työelämästä on siis syytä olla ylpeä. Visioni on, että suomalaisesta työelämästä tulee vahvemmin kilpailuvalttimme tulevina vuosina. 

Maailma muuttuu radikaalisti tulevina vuosikymmeninä, kun mm. teknologinen muutos, väestön kasvu ja ilmastonmuutos muokkaavat elinympäristöämme ja jokapäiväistä elämäämme. Tämä ei ole edes rohkea ennustus, sillä historiaan katsoen näin on tapahtunut läpi ihmiskunnan olemassaolon. 

Tässä turbulentissa maailmassa Suomen kaltainen maa, joka on sekä luonnontieteellisesti että todennäköisesti myös poliittisesti suhteellisen vakaa maa on houkutteleva paikka asua ja tehdä työtä. Tarvitsemme jatkossa kansainvälistä osaamista enemmän, sillä korkean jalostusarvon ja vaativat teknologiakeskeisen työn sarka on se, millä Suomi kilpailee parhaiten maailmalla. 

Meillä on siis selkeä tarve saada uutta osaamista Suomeen ja tehdä suomalaisesta työstä entistä kansainvälisempää tulevaisuudessa. Suomalaisen työelämän osaamista, turvallisuutta ja keskinäistä verkottumista ja matalia hierarkioita korostava luonne pystyy jatkossa houkuttelemaan sekä osaavia ihmisiä että kansainvälistä pääomaa maahamme. 

Suomalaisissa yrityksissä tehdään maailmanluokan työtä, joka tuottaa laadukkaita tuotteita ja palveluita. Visioni on, että seuraavan sadan vuoden aikana olemme ylpeitä suomalaisesta työstä kaikessa sen moninaisuudessaan ja kansainvälisyydessään – ja teemme siitä myös itsellemme kilpailuvaltin kilpailussa parhaista osaajista.          Picture



​Tero Lausala on
suomalaisen työn arvostusta
edistävän Suomalaisen Työn Liiton 
​toimitusjohtaja.

]]>
<![CDATA[Kestävä kemia - kestävä tulevaisuus]]>Mon, 11 Sep 2017 19:06:00 GMThttp://100visiota.fi/100-visiota-tulevaisuuden-suomesta/kestava-kemia-kestava-tulevaisuusVuonna 2117 Suomi kukoistaa. Elämme verkosto- ja kiertotaloudessa, jossa resurssien käyttö on optimoitu ja kumppanuudet, yhteistyö ja symbioosit ovat avainasemassa niin tutkimuksessa, liike-elämässä kuin hallinnossa.  

Koska kemian ydinosaamista on hallita aineen rakenne ja jalostus atomien tarkkuudella, sen merkitys on kasvanut. Kemian avulla on otettu käyttöön uusia raaka-aineita, kehitetty uusia materiaaleja sekä puhdistus- ja erotusmenetelmiä. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöt eivät enää ole ongelma, koska ylimääräinen hiilidioksidi käytetään raaka-aineena valmistettaessa mm. polttoaineita, muoveja ja lääkkeitä. Historian kirjojen tietoa siitä, että 2017 suurin osa vedystä H2 valmistettiin fossiilisesta maakaasusta, kummastellaan, sillä 2117 vety valmistetaan pääasiassa vedestä H2O.

Auringon energia osataan napata uusien materiaalien avulla suoraan käyttöön. Suurin osa yhteiskunnan käyttämästä sähköstä on siten aurinkosähköä. Myös keinotekoinen fotosynteesi hallitaan ja sen avulla osataan valmistaa erilaisia raaka-aineita ja jopa ravinnon ainesosia.

Uudet materiaalit, joissa yhdistyy atomien ja bittien välisen vuorovaikutuksen hallinta, mahdollistavat sen, että niin ihmisten välinen viestintä, ihmisten ja koneiden kommunikaatio kuin myös koneiden keskinäinen viestintä on runsasta. Esimerkiksi auto-onnettomuuksia tapahtuu harvoin, koska autot kommunikoivat keskenään. Kodinkoneissa ei ole erillisiä ohjauspaneeleja, koska laitteita ohjataan puheella.

Vuonna 2117 biotalouden osuus on suurempi kuin vuonna 2017, mutta niin bio-, mineraali- kuin fossiilisperäisiä aineita hyödynnetään, älykkäästi. Kaatopaikkoja ei enää ole, sillä jätettä syntyy vähän, ja kaikki se jäte, joka muodostuu, hyödynnetään. Jokainen voi digitalisesti seurata oman jätteensä kiertokulkua, ja osin jopa itse valita mihin kiertoon haluaa jätteensä laittaa. Esimerkiksi pullonpalautuspisteellä on nappi, josta kuluttaja valitsee, ohjautuvatko hänen palauttamansa pullot uusiokäyttöön muovipulloina vai raaka-aineeksi tuotantolaitokseen, jossa mikrobit ”syövät” pullot ja tuottavat metaboliassaan uusia molekyylejä vaikkapa lääkkeiden tai huonekalujen raaka-aineeksi. 

Kestävyysajattelu on kokonaisvaltaista ja läpinäkyvää. Sekä kuluttaja- että B2B -tuotteissa on tuoteselosteiden lisäksi RFID-tagiin liitettynä ympäristötuoteseloste, jossa kerrotaan tuotteen ekologinen ja sosiaalinen jalanjälki koko elinkaaren ajalta. Selosteessa myös kuvataan tuotteen käyttäjän rooli elinkaarivaikutusten muodostumisessa. 

Monet tuotteet, ml. osa kemian tuotteista kuten maalit ja pesuaineet hankitaan osana palvelua tai liisaamalla. Esimerkiksi koulut eivät osta erikseen maaleja ja maalarin palveluita vaan sen sijaan maaliyhtiöltä palvelun, johon sisältyy kiinteistön kaikista maalipinnoista huolehtiminen tietyn ajanjakson ajan.   Picture





TkT Maija Pohjakallio työskentelee
bio- ja kiertotalouden
johtavana asiantuntijana
Kemianteollisuus ry:ssa.
 
Kuva: Sini Pennanen

]]>